Why women hold the key to unlock these family taboos - The National Newspaper

Miten Etelä-Intiassa kasvanut nainen tulkitsee naisten aseman edistymistä; mielenkiintoinen idän ja lännen kulttuuria vertaileva artikkeli siitä, miten (vanhemman polven) naisten asenteiden muuttaminen on avain naisten aseman edistämiseen.

Feminism in the East is – and has to be – different from the way it has played out in the West. It cannot be a straightforward route to women’s liberation in the western sense. In the West, empowering women meant sending them to work, getting women equal pay for equal work, and breaking the glass ceiling. Here, our road, like shifting desert sand, has to be more zig-zag because our cultures contain contradictions (consider: we venerate our mothers but do not want daughters).

In the West, feminism usually meant re-educating the men. In the East, it also involves re-educating the women – the way we view ourselves and, more importantly, each other. Since the familial web is much stronger here, the way a woman treats her daughter, daughter-in-law and granddaughter is just as important as the way a man treats the women in his life.


*******

For feminism to succeed in the East, we need to battle the men to gain some part of their turf. But before that, we need to battle the women. We need to tell our own mothers, who have been conditioned by centuries of tradition, that times have changed and we need to change with them. We need to tell our daughters that they hold up half the sky and it is up to them to choose which half. We need to tell ourselves to loosen up and stop judging other women.


Why women hold the key to unlock these family taboos - The National Newspaper

Saudi Arabian naisten pienet askeleet

Ohessa mielenkiintoinen Time-lehden artikkeli Saudi Arabian naisten asemasta työelämässä. Tässä jutussa painottuvat naisten mahdollisuudet - mahdollisuus ylipäätään olla töissä, olla töissä yhdessä miesten kanssa ja olla töissä hunnutettuna tai ilman.

Saudi Arabia's Small Steps for Women.

Juttuun liittyy havainnollistava kuvasarja kuvateksteineen: http://www.time.com/time/photogallery/0,29307,1928780_1964094,00.html

Saudinaisten osallistuminen työelämään muuttaa monella tapaa naisten ja miesten keskinäistä kanssakäymistä.

"Mixed-gender workplaces are becoming more common, especially in banks and good hospitals, where female doctors are not unusual. "People used to say, 'Why is she working? Why does she need the money?' Now they say, 'It takes a woman to solve a problem,'" says Norah al-Malhooq, an administrator at King Faisal Specialist Hospital and Research Center in Riyadh."

Saudien kuningasta pidetään olosuhteisiin nähden edistyksellisenä, joskin hänen tekemiensä uudistusten tahtia pidetään hitaan puoleisena. Kuningas on jo 85-vuotias ja hänen tuleva seuraajakysymyksensä on hyvin mielenkiintoinen naisten aseman kehittymisen kannalta niin Saudeissa kuin muissakin islamilaisissa maissa.

"Some democracy activists argue that Saudi rulers could do more, but use religion as an excuse for the slow pace of reform. "The idea is to delay the reforms based on the idea that society wouldn't accept drastic changes," says Mohammad al-Qahtani, a reform advocate and professor at the Saudi Foreign Ministry's diplomatic training institute. Awadh al-Badi, a political scientist at the King Faisal Center for Research and Islamic Studies, says the reason that King Abdullah and the royal family are still cautious on women's rights is that they themselves are products of Saudi culture. "It's a generational thing," al-Badi says. "The King is an 85-year-old Arab man and he himself sees women in a certain way." Abdullah, he thinks, struggles with the special burden of modernizing the home of Islam's most revered sites. "But eventually, whatever the King decides the people will follow," says al-Badi. "

Lisää naisia parlamenttiin

Lisää naisia Britannian parlamenttiin - lähes varmasti. Vielä oppositiossa oleva, mutta gallupeissa reilussa johtoasemassa oleva, konservatiivinen Toryjen puheenjohtaja David Cameron ilmoitti, että seuraavissa vaaleissa heillä on vain naisista koostuvia listoja (täällä on siis käytössä listavaali). Tarkemmat suunnitelmat ovat vielä tulossa, mutta koska kuluskandaali on täällä paisunut, jää monia kokeneita (mies)politiikkoja pois. JOS puolueen varmoille kannattaja-alueille laitetaan vain naisista koostuva lista niin parlamentti saattaa hyvinkin naisistua seuraavien vaalien jälkeen. Myös Labour-puolueella on jo käytössä vastaavia aloitteita, joten jatkoa odotellaan.

Sopivaa koulutusta

Terveisiä Briteistä! Täällä on juuri julkaistu raportti koulutuksen tilasta, jossa nykyinen peruskoulutus tyrmätään kovin sanoin (Guardian & Times).

Raportissa vaaditaan muun muassa, että kouluun mentäisi vasta 6 vuoden iässä "oppimaan", sitä ennen lasten pitäisi oppia leikkimällä ("play-based learning") (UK:ssa sen sijaan mietitään parhaillaan koulun alkamisiän aikaistamista neljään vuoteen!). Raportissa halutaan myös todistuksissa arvosanojen sijaan opettajien arviointia lapsista. Myös opettajien koulutukseen haluttaisiin panostaa.

Demarihallitus ei raportista juurikaan välitä. Kouluministerin mukaan raportin suositukset ovat vanhanaikaisia ("If every child making progress and reaching their potential is what matters, then Professor Alexander's proposals are a backward step").

Kuinkahan monta kertaa on muuten Britanniasta käynyt tutustumassa suomalaiseen PISA-ylistettyyn peruskoulutukseen....

Ehkä se on niin, että maassa ei voi olla sekä huippuperuskouluja että huippuyliopistoja. Suomessa on "huippu"peruskoulutus (?) muttei juurikaan huippuyliopistoja. Täällä taas peruskoulutus on vähän mitä sattuu, mutta yliopistoissa löytyy (Oxford, Cambridge...).

* * *

Oxford/Cambridge-koulutus takaa perinteisesti oikeat suhteet ja työpaikat. Viikonlopun kevennykseksi sallittakoon brittimepin (Davies, libdem) "haku" EU:n johtajaksi. Hän ilmoittaa olevansa profiiliin sopiva :

(As a white, middle class, man in my 50s, with a Cambridge University education and 30 years of political experience, I believe I possess qualifications similar to those of other potential candidates named in the media.)

(Valkoisena, keskiluokkaisena, 5-kymppisenä miehenä, Cambridgen käyneenä ja 30 vuoden poliittisen kokemuksen ansiosta katson omaavani samanlaiset edellytykset kuin muutkin potentiaaliset kandidaati mediassa).

(Liity fb-ryhmään täältä).

* * *

Hyvää viikonloppua! TGIF!

* * *

Edit (20.10.09): Tästä keskustellaan paljonkin täällä päässä. Independentin sivuilla Kate McCann toteaa miksei kannata vaikkapa Suomeen verrata - koska suomen kieli on niin helppo oppia! Yeah... ;)))

Oikeus päättää omasta ruumiista

Aina silloin tällöin voi lukea lehdistä miten jossain maailmalla ei hyväksytä aborttia edes raiskauksen uhrille, viimeisimpänä taisi olla Perussa piispat asialla. Suuntana on kuitenkin ollut liberaalimpi näkökanta, jossa naiselle annetaan oikeus päättää omasta ruumiistaan (ehkäisyvälineet). Tämä näyttää myös johtaneen tuloksiin paremmin kuin kieltojen linja: yhdysvaltalaisen Guttmacher-instituutin mukaan aborttien kokonaismäärä maailmalla on laskenut. Luku johtuu lähinnä muutoksista itä-Euroopassa. Vain kolme maata on muuttanut kantaansa tiukempaan suuntaan - EU-maa Puolan linjoilla ovat El Salvador ja Nicaragua, joista kumpikaan ei ole varsinaisesti tunnettu suurena oikeusvaltiona muutenkaan. (Uutisointia mm. Guardian, Independent ... tällaisia uutisia lukiessa on muuten helppo päätellä kallistuuko lehti mihin suuntaan, esim. konservatiivinen Telegraph ei näytä uutisoineen tätä ollenkaan, sen sijaan etusivulla on uutinen 15 aborttia tehneestä yhdysvaltalaisnaisesta...)

Huolestuttavaa on kuitenkin laittomien ja vaarallisten aborttien määrä, joka ei ole muuttunut - vuonna 2003 määrä oli 19.7 miljoonaa, vuonna 1995 19.9 miljoonaa. Instituuin johtaja, tohtori Camp, toivookin, että uusi raportti auttaisi julkisen keskustelun suuntautumisessa enemmän tieteen pohjalta kuin tunteiden ("Our hope is that the new report will help inform a public debate in which all too often emotion trumps science," said the institute president, Dr Sharon Camp"; Guardian).

Intian talouskasvu, lasten nälkä ja naisen asema

Päivän The National-lehdessä on havahduttava kertomus intialaisten lasten aliravitsemuksesta. Kovakaan talouskasvu ei ole nostanut kaikkia ihmisiä köydyydestä, vaikka Suomessakin usein käytetään Intiaa esimerkkinä siitä, miten globalisaatio on nostanut satoja miljoonia ihmisiä köyhyydestä. On ehkä nostanut, mutta pahnan pohjimmaiset ovat edelleen siellä pohjalla ja Intian kohdalla pohjalla oleminen tarkoittaa nälkäkuoleman partaalla olevia lapsia. Artikkelin mukaan Intian 1,1 mrd asukkaasta kaksikolmasosaa elää alle kahdella dollarilla päivässä.

Lehtiartikkelin mukaan kolmasosa maailman aliravituista lapsista on Intiassa ja UNICEF:n arvion mukaan 3000 intialaislasta kuolee päivittäin aliravitsemuksesta johtuen. Inhimillisen tragedian lisäksi ongelma on myös yhteiskunnallinen - yhteiskunnan talouskasvukaan ei voi olla kestävällä pohjalla, jos niin suuri osa (suuren) maan väestöstä elää totaalisessa köyhyydessä. Intia tuskin haluaa kyseenalaista kansainvälistä mainettakaan aliravituilla lapsilla.

Artikkeli tuo asiaan mielenkiintoisen sukupuolinäkökulmankin; köyhillä maalaisalueilla naisen asema on huomattavasti heikompi verrattuna afrikkalaisnaisiin, joilla on enemmän sananvaltaa omaan ja lastensa hyvinvointiin. Alimman kastin naiset ja tytöt ovat Intiassa pahnanpohjimmaisten pohjimmaisia.

Lisää lasten todellisuudesta Intiassa löytyy Unicefin Intian sivuilta.


Samaisessa The National-lehdessä oli viikkoa aiemmin Intian suurlähettilään haastattelu, jossa hän otti voimakkaasti kantaa Emiraateissa asuvien upporikkaiden intialaisten elämäntyyliin. Omalla esimerkillään suurlähettiläs pyrkii noudattamaan kohtuullisuutta juhlimisen, näyttävyyden jne suhteen. Emiraateissa asuu noin 1,5 miljoonaa intialaista, johon lukuun mahtuu upporikkaita ja rutiköyhiä - kotimaan tavoin. Etenkin Dubai vetää puoleensa intialaisia Bollywood-tähtiä ja liikemiehiä juhlien merkeissä ja niissä juhlissa eivät varmaan vaatimattomuus ja karuus kukoista. Suurlähettiläältä tämä oli mielenkiintoinen moraalinen puheenvuoro, vaikka hän toki varookin neuvomasta ketään toista, miten elämäänsä pitäisi viettää.